Onko atrofisen gastriitin ja osteoporoosin välillä yhteys?

Yhä useammat todisteet osoittavat, että atrofinen gastriitti on todennäköisesti osaltaan merkittävä osteoporoosiin johtava tekijä, koska se aiheuttaa alhaista mahahappoisuutta, mikä puolestaan estää kalsiumin imeytymistä ja luiden mineralisoitumista. Atrofisen gastriitin nopea havaitseminen ja hoito voisi näin ollen olla merkittävässä roolissa osteoporoosin kehittymisen ehkäisemisessä tiettyjen riskialttiiden henkilöiden osalta. Tässä blogissa BIOHIT HealthCaren Ltd:n toimitusjohtaja Graham Johnson avaa mahdollista yhteyttä näiden kahden sairauden välillä ja keskustelee siitä, miten GastroPanel^® voisi auttaa terveydenhuollon tarjoajia nopeasti tunnistamaan riskiryhmään kuuluvat potilaat, jotka tarvitsevat tähystystä ja varhaisia toimenpiteitä.

Suoliston ja luun terveyden välisen yhteyden selvittäminen

Osteoporoosi on luuston aineenvaihduntasairaus, jolle on ominaista luumassan väheneminen, mikä johtaa luuston heikentymiseen ja lisää murtumariskiä.¹ Vaihdevuodet ohittaneilla naisilla on suurin riski sairastua osteoporoosiin, sillä estrogeenituotannon väheneminen vaihdevuosien aikana aiheuttaa nopeampaa luun mineraalitiheyden alenemista kuin muissa väestöryhmissä.² Osteoporoosi aiheuttaa vuosittain yli 8,9 miljoonaa murtumaa maailmanlaajuisesti, mikä on merkittävä taloudellinen rasite yhteiskunnalle ja terveydenhuoltojärjestelmille maailmanlaajuisesti.^1,2

Sairaudella on useita tunnettuja gastroenterologisia riskitekijöitä, kuten tulehdukselliset suolistosairaudet ja keliakia, mutta on olemassa yhä enemmän todisteita, jotka viittaavat mahdolliseen syy-yhteyteen mahahappojen tuottamisen ja osteoporoosin esiintymisen välillä iäkkäillä aikuisilla. Tämä johtuu siitä, että useamman kivennäisaineen, kuten raudan ja kalsiumin, biologinen saatavuus perustuu pääasiallisesti mahahapon aiheuttamaan liukenemiseen ja ionisaatioon.^1,3 Erityisesti alhainen mahahappojen tuotanto (vähähappoisuus) tai mahahappojen puuttuminen kokonaan (hapottomuus) estävät kalsiumin imeytymistä ruoasta mikä heikentää luiden mineralisoitumista ja mahdollisesti myötävaikuttaa osteoporoosin kehittymiseen myöhemmällä iällä.^1–3Mahahapon tuotantoa alentavien tilojen havaitseminen ja hoitaminen voisi siksi edistää osteoporoosin ehkäisyä ja hoitoa joidenkin ihmisten osalta.

Alhaisen mahahappoisuuden taustalla olevan syyn selvittäminen

Riittämätön mahahapon tuotanto voi johtua monista syistä, mukaan lukien protonipumpun estäjähoidosta (PPI), gastrektomiasta ja atrofisesta gastriitista.^2,3 Atrofinen gastriitti on krooninen mahalaukun limakalvon tulehdus, joka voi aiheutua useasta eri olosuhteesta, kuten Helicobacter pylori (H. pylori) -bakteerista,⁴ autoimmuunisairaudesta sekä elämäntapoihin liittyvistä tekijöistä.⁵ Viimeaikaiset tutkimukset viittaavat siihen, että jos henkilöllä on atrofinen gastriitti, hänellä voi olla suurempi todennäköisyys sairastua osteoporoosiin tulevaisuudessa.² Vastaavasti, jos henkilöllä on jo diagnosoitu osteoporoosi, tutkimukset osoittavat, että heillä esiintyy usein myös atrofinen gastriitti ja se on todennäköisesti myötävaikuttava tekijä.³ Atrofisen gastriitin tunnistaminen ajoissa voi olla olennaisen tärkeää osteoporoosin hoidossa ja sen kehittymisen ehkäisemisessä, erityisesti riskiryhmään kuuluvien henkilöiden, kuten vaihdevuodet ohittaneiden naisten tai PPI-hoitoa saaneiden henkilöiden kohdalla.²

Vaihtoehtoinen diagnostinen ratkaisu atrofista gastriittia varten

On ehdottoman tärkeää tunnistaa hapottomuuden perimmäinen syy, jotta voidaan määrittää tehokkain hoitokeino, oli se sitten H. pylori– bakteerin häätöhoito, elämäntapojen ja ruokavalion muuttaminen, lääkityksen muuttaminen tai suolahappovalmisteiden käyttö. Atroofisen gastriitin diagnosointi perustuu tällä hetkellä pääsääntöisesti kallista ja invasiivistä gastroskopioissa otettujen mahalaukun limakalvon biopsinäytteisiin, mikä tarkoittaa sitä, että henkilöt voivat jäädä ilman diagnoosia pitkän ajan, jos he eivät täytä lähetevaatimuksia. Tähystykseen lähetettävien potilaiden määrä jo nyt rasittaa huomattavasti terveydenhuollon resursseja, ja yhdessä ei-spesifisten oireiden kanssa tämä merkitsee sitä, että atrofisen gastriitin havaitseminen ja hoito tapahtuvat usein hyvin myöhään. Tämä viivästyttää hoidon aloittamista ja vaikeuttaa osteoporoosin ennaltaehkäisevän tai korjaavan hoidon aloittamista riskiryhmissä.

GastroPanel® ‒ monipuolinen verikoe

Tätä prosessia mahdollisesti nopeuttava lähestymistapa hyödyntää BIOHIT GastroPanel® testiä. Siihen sisältyy ensivaiheen verikoe atrofista gastriittia varten, joka havaitsee H. pylori -bakteerin sekä kolme biologista merkkiainetta: pepsinogeeni I, pepsinogeeni II ja gastriini-17. Testiä voidaan käyttää perusterveydenhuollossa ennen tähystykseen lähettämistä, varhaista hoitoa tarvitsevien kroonista atrofista gastriittia sairastavien potilaiden tunnistamiseksi. Sen avulla voidaan välttää epämukavia ja hankalia invasiivisia diagnostisia toimenpiteitä, ja se antaa tuloksia paljon nopeammin kuin biopsianalyysi, mikä auttaa lääkäreitä sulkemaan pois atrofisen gastriitin esiintymisen mahdollisimman pian. Henkilöille, joilla on osteoporoosin kliinisiä oireita, GastroPanelin ei-invasiivinen testaus hoidossa voisi tarjota nopean ja taloudellisen vaihtoehdon mahdollisen syyn selvittämiseksi ilman, että tähystyspalveluille aiheutuu ylimääräistä rasitusta.

Terveydenhuollon tukeminen nopealla ja tarkalla diagnostiikalla

GastroPanelin avulla voidaan diagnosoida tai sulkea pois atroofinen gastriitti nopeasti potilailla, joilla on suurempi osteoporoosin kehittymisriski, ja se auttaisi priorisoimaan tehokkaammin potilaita, jotka tarvitsevat tähystystä ja lisätutkimuksia. Potilaskokemuksen parantamisen lisäksi tämä voisi vähentää tähystysten kokonaismäärää alhaisen riskin henkilöiden osalta, mikä keventäisi terveydenhuoltojärjestelmien taloudellista ja ajallista kuormitusta. Nämä hyödyt korostavat GastroPanelin arvoa nopeana atrofisen gastriitin poissulkemiskokeena perusterveydenhuollossa ja korostavat sen mahdollista roolia työkaluna, joka auttaa estämään osteoporoosin kehittymistä, joka johtuu tai pahenee alhaisen mahahappoisuuden vuoksi.

Lue lisää GastroPanel®ista tästä

Viitteet

1. Kim HW, Kim YH, Han K, et al. Atrophic Gastritis: A Related Factor for Osteoporosis in Elderly Women. PLoS One. 2014;9(7):e101852. doi:10.1371/journal.pone.0101852
2. Lee S, Yun JM, Park JH, Kwon H. Association between Chronic Atrophic Gastritis and Bone Mineral Density among Women Older than 40 Years of Age in Korea. Korean J Fam Med. Julkaistu verkossa 15.2.2024. doi:10.4082/kjfm.22.0139
3. Cavalcoli F, Zilli A, Conte D, Massironi S. Micronutrient deficiencies in patients with chronic atrophic autoimmune gastritis: A review. World J Gastroenterol. 2017;23(4):563. doi:10.3748/wjg.v23.i4.563
4. Fisher L, Fisher A, Smith PN. Helicobacter pylori Related Diseases and Osteoporotic Fractures (Narrative Review). J Clin Med. 2020;9(10):3253. doi:10.3390/jcm9103253
5. Cleveland Clinic. Hypochlorhydria. https://my.clevelandclinic.org/health/diseases/23392-hypochlorhydria.